Toiminnanohjausta on perinteisesti käytetty isoissa pörssiyhtiöissä, tai kun yritys on matkalla siihen kategoriaan. Sillä hallinnoidaan kansainvälistyminen, useat tuotantopaikkakunnat, tuoteryhmät, myyntitoimistot, reaaliaikainen raportointi sidosryhmille (pörssiin) jne.
Kevyempiä ja rajatumpia järjestelmiä pienempien yritysten tarpeisiin on sitten ollut useitakin vaihtoehtoja, monesti jotkut nousevat kansallisesti tai alueellisesti suosituiksi tai tietylle toimialalle on kehitetty juuri siihen erityisesti sovellettu kokonaisuus. Kompaktit pikkujärjestelmät toki voivat ajaa asiansa ja niiden käyttö ja soveltaminen voi olla hyvinkin kustannustehokasta omalla sovellusalueellaan! Mutta usein ne eivät kata aivan koko yrityksen vaatimuskenttää, jolloin saatetaan päätyä manuaalisiin copy/paste työvaiheisiin. Yleinen jako on erillinen logistiikka ja talousjärjestelmä ja esim asiakkaat naputellaan kumpaankin eri systeemiin erikseen ja mahdollisesti vähän eri tarkkuudella (esim. kirjanpitoon VAT-koodeittain ja logistiikkaan toimittajan toimipisteittäin tms). Määritelmäerojen takia koodit eivät ehkä täsmää täydellisesti ja joskus kiireessä niihin lipsahtaa tuplia tai jää puutteita. Kaikenlainen automaatio ja raportointi sitten kalahtaa näihin puutteisiin ja vaatii jatkuvaa huomioita.
Vastaavaa siiloutumista voi käydä myös esim CRM ja logistiikan välillä, tai projektijärjestelmän ja logistiikan ja/tai talouden. Tai nettikaupan. Tai laatujärjestelmien. Niin monen kuin erilaisia järjestelmiä yritys on hankkinut, tai niitä on esim yritysjärjestelyjen myötä syliin tupsahtanut.
Toisinaan sinänsä edullisten valmisjärjestelmien välille pitää rakentaa kalliilla rahalla erityisiä liittymiä, joiden valvonta ja jatkokehitys muodostuvat tuskaksi ja murheenkryyniksi. Pahimmillaan nämä liittymät ovat niin kriittisiä että niitä ilman ei voi olla, jolloin muuten standardimaista perustuotetta ei pysty tai uskalla päivittää, ellei resursseja ja rahaa ja aikaa löydy liittymien uudellentoteutukseen. Nämä ihan samat ongelmat on toki myös isommissa yrityksissä, ja vieläpä paljon suurempinakin, koska toimipisteitä ja toimintoja on yleensä enemmän. Mutta siksipä niissä yleensä siirrytäänkin integroituihin toiminnanohjausjärjestelmiin heti kun mahdollista, ja pörssiyritys ilman sellaista on nykypäivänä jo harvinaisuus.
Järjestelmät joissa olisi valmiudet hyvinkin monen eri maan lainsäädännön mukaiseen kirjanpitoon ja verokäsittelyihin, toiminnallisesti hyvin kattavat modulit, mutta silti se olisi järkevään (eli noin henkilöauton eikä huvijahdin) hintaan toteutettavissa PK-sektorin yritykselle, ovat sitten jo harvemmassa. Vasta aivan viime aikoina on ilmestynyt Odoo kaltaisia tuotteita, joilla myös PK-yritys pääsee tällaiseen toimintaan kiinni.
Esittelemme teille ja annamme arvion Odoo:n soveltuvuudesta, jos aihe alkoi kiinnostamaan. Järjestelmää käytetään jo yli 50 maassa, joka maasta löytyy paikallista toteutusapua, ja sillä voi tietenkin pyörittää montaakin yritystä samassa järjestelmässä.
tuumaa Blogi
Kirjaudu sisään jättääksesi kommentin